fbpx
Henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden lahjat verotuksessa

Henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden lahjat verotuksessa

Joululahjojen aika lähestyy.

Miten henkilökunnan ja ja yhteistyökumppaneiden lahjat voi vähentää verotuksessa?

Mukavat muistamiset joulun aikaan kuuluvat suomalaiseen yritysperinteeseen. Käsi kädessä sen kanssa kulkee myös pähkäily, mitä voi antaa, ja miten verottaja asiaan suhtautuu.

Tässä selvitystä työntekijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden lahja-asian suhteen.

Henkilökunnalle annettu lahja ei aiheuta antajalle ennakonpidätysvelvollisuutta tai vaikuta eläkevakuutusmaksuihin, mikäli lahja on kohtuullinen ja se ei ole rahaa, eikä lahjakortti. Yllä mainittu lahja on käytännössä esinelahja. Yksittäisen työntekijän lahja on verottajan mielestä kohtuullinen, kun se on maksimissaan 100 euroa vuodessa. Henkilökunnan lahja on antajalle verotuksessa vähennyskelpoista kulua, arvonlisäveron vähennysoikeutta ei ole.

Poikkeuksena 100 euron yhteissummalle on tilanne, jolloin työntekijällä on vuoden aikana ollut jokin erityinen merkkipäivä; 50-, 60-, 70-vuotispäivä, hääpäivä tai hän on valmistunut ammattiin. Erityinen merkkipäivämuistaminen voi olla arvoltaan 1-2 viikon bruttopalkan arvoinen esinelahja. Vuoden aikana erityistä merkkipäivää viettäneelle työntekijälle annettujen lahjojen yhteissumma voi ylittää edellä mainitun 100 euron arvon.

Joulurahat sekä muut yleiskäyttöön soveltuvat ostoskortit ja muut rahaan verrattavat suoritukset henkilökunnalle katsotaan palkaksi niiden arvosta riippumatta. Eli rahalahjat ja lahjakortit ovat aina verottajan silmissä palkkaa.

Yhteistyökumppaneiden lahjat ovat antajan verotuksessa vähennyskelpoisia, silloin kun lahja on verrattavissa tavanomaiseen mainoslahjaan. Myös yrityksen omia tuotteita voidaan antaa mainostarkoituksessa. Mainoslahja voi olla arvoltaan enintään 35 euroa saajaa kohden. Alkoholilahjojen on verotuskäytännössä katsottu aina liittyvän edustamiseen, jolloin niistä saa verotuksessa vähentää 50 %.

Reetta Rämäkkö
Kehitysjohtaja, kauppatieteiden maisteri | 040 765 1749

Webinaari rakennusalan yrittäjille to 21.11.

Webinaari rakennusalan yrittäjille to 21.11.

Webinaari rakennusalan yrittäjille to 21.11. klo 14.30-15.30

Rakennusalan yrittäjä! Tämä maksuton webinaari on suunniteltu juuri sinulle.
Osaat varmasti yrityksesi tuotannon ja markkinoinnin, mutta taloushallinto laahaa ehkä perässä. Se on ikään kuin pakollinen paha.
Taloushallinnon ajantasaisuus ja numeroiden hahmottaminen on yhtä tärkeää yritykselle kuin kantavien rakenteiden suunnittelu talon rakentamisessa.

Järjestämme sähköisen taloushallinnon sekä rakennusalan kirjanpidon erityiskysymyksiin keskittyvän tilaisuuden rakennusalan yrittäjille.
Tilaisuudessa voit kysyä mieltä askarruttavia asioita henkilökohtaisesti sähköisen taloushallinnon asiantuntijalta Henri Oilingilta sekä
rakennusalan erityiskysymyksiin perehtyneeltä asiantuntijalta Vesa Nurrolta.

Huomioithan ystävällisesti, että webinaari on tarkoitettu rakennusalan yrittäjille, ei muille tilitoimistoille.
AIKA: To 21.11.2019 klo 14:30-15:30
PAIKKA: Verkkotilaisuus, etälinkki GoToWebinar (linkin saa ilmoittautumisen yhteydessä)
Ilmoittaudu webinaariin linkistä:
https://www.lyyti.fi/reg/Mandaatti_Oy_verkkotilaisuus_21112019

Tässä vielä kirjanpitäjän kuusi tärkeää vinkkiä rakennusalan yrittäjälle!
https://mandaatti.fi/tilitoimisto-rakennusala/

Lämpimästi tervetuloa!

Matkailualan arvonlisävero

Matkailualan arvonlisävero

Matkailualan arvonlisävero yllättää tavallisen yrittäjän

Matkailualan arvonlisävero on monimutkainen juttu.
Mikä tahansa yritys voi joutua matkailualan arvonlisäveron erityisjärjestelmän hampaisiin.
Kyse ei siis ole lainkaan vain matkailualalla toimivien haasteellisesta arvonlisäveron käsittelystä, vaan jokainen toimija, joka myy palvelun, joka sisältää joko kuljetuksen ja majoituksen, tai kuljetuksen ja jonkin olennaisen matkapalvelun voi joutua soveltamaan pakollisena matkailualalle tyypillistä matkailualan marginaaliverotusta.
Esimerkki: pt-palveluja tarjoava yrittäjä järjestää kahden päivän mittaisen liikuntaleirin. Leiri sisältää ruokailun ja ohjelman mutta majoitus ja kuljetus on hankittava itse. Kyse ei ole arvonlisäverolain näkökulmasta matkanjärjestäjästä eikä näin ollen marginaaliverotus tule sovellettavaksi.

 

Onko myyjä arvonlisäverolaissa tarkoitettu matkanjärjestäjä?

Kysymys on sinänsä erittäin kimurantti, nimittäin arvonlisäverolaissa matkanjärjestäjää ei ole avattu. Jos yrityksesi kuitenkin on valmismatkaliikelain mukaan matkanjärjestäjä, vastaus on helppo: kyllä, kuulut erityisjärjestelmän piiriin.
Mikäli et ole aivan varma asiasta, asiaa voidaan lähteä pohtimaan sitä kautta, että selvitetään seuraavat seikat:

  1. Mitä myydään?
  2. Kenen nimissä myydään?
  3. Keneltä asiakas mieltää ostavansa palvelun?
  4. Keneltä palvelu on ostettu ja kuka palvelun suorittaa?

Mikäli myyt vaikkapa kolmen päivän treenileiripaketteja, jotka sisältävät kuljetuksen leiripaikalle, majoituksen, ruokatarjoilun ja ohjattuja treenejä, kyseessä on arvonlisäverolain näkökulmasta matkan järjestämisestä, ja toiminta on luonteeltaan matkapakettien myyntiä.
Esimerkkitapauksessa voidaan joutua soveltamaan matkailualan erityisjärjestelmää kokonaisuudessaan, osittain tai ei lainkaan riippuen yllä olevien 1.-4. kohdan vastauksista.
Käytännössä siis voi olla, että osasta myytyä palvelua tulisi laskuttaa tavallisen arvonlisäverokäytännön mukaan, olkoonpa se tässä vaikkapa alv 24 %, ja osassa palvelua tulikin soveltaa matkailualan marginaaliverotusta.
Kyllä, asiastahan tuli varsin kimurantti.
Täsmennyksenä sanottakoon, että tavallinen arvonlisäverokäytäntö tulee sovellettavaksi aina silloin, jos myyt itse suorittamaasi palvelua tai olet hankkinut palvelun muulta kuin toiselta elinkeinoharjoittajalta.

Jotta matkailualan marginaaliverotusta sovelletaan, tulee arvonlisäverolain mukaan matkapalvelu myydä omissa nimissä toisilta elinkeinoharjoittajilta hankittuja palveluja suoraan matkustajan hyväksi. Eli yrittäjä myy pakettimatkaa omissa nimissä eli vaikkapa yrityksenä Laatikkoreissu Oy ja suoraan asiakkaalle.
Laatikkoreissu Oy on tehnyt hankinnat pakettimatkaan toisilta elinkeinoharjoittajilta.
Asiakas mieltää ostavansa palvelun suoraan myyjältä eli Laatikkoreissu Oy:ltä. Laatikkoreissu Oy ei itse osallistu palvelun suorittamiseen.


Onko myytävä palvelu arvonlisäverolain mukaan tulkittava matkatoimistopalvelu?

Matkatoimistopalvelun käsitettä ei ole tarkemmin avattu.
Alla olevilla tavoilla voidaan miettiä, tuleeko myytävästä palvelusta pakettimatka tai koottu palvelupaketti.

  1. Mikäli palvelupaketti sisältää majoituksen ja kuljetuksen, kyse voi olla arvonlisäverolain mukaisesta matkapalvelun myynnistä. Huom! Tämä voi kuulua matkailualan marginaaliverotuksen piiriin tai sitten ei kuulu.
  2. Jos palvelupaketti sisältää kuljetuksen ja lisäksi jonkin oleellisen palvelun, voi myynti olla arvonlisäverolain mukaan matkatoimistopalvelun myyntiä. Huom! Tämä voi kuulua matkailualan marginaaliverotuksen piiriin tai sitten ei kuulu.

Sinänsä se seikka miten paketti on koottu ei vaikuta siihen, että miten arvonlisäverolaissa tapausta tulkitaan.
Paketti voidaan koota vaikka yhden nettisivun kautta, jossa asiakas räätälöi oman pakettimatkansa eri sivustojen kautta. Kyse on pakettimatkasta ja arvonlisäverolain mukaisesta matkatoimistopalvelun myynnistä.
Eli erittäin huomionarvoista on seikka, että niin kohdat 1. kuin 2. voivat kuulua matkailualan arvonlisäverotuksen piiriin tai olla kuulumatta.
Asiantuntijat suosittelevatkin näissä tapauksissa pääsääntöisesti ennakkoratkaisun hakemista verottajalta.
Matkailualan marginaaliverotus kun on erittäin kinkkinen systeemi.

Tapahtuuko myynti myyjän omissa nimissä?

Mikäli tällaista pakettimatkaa vain välitetään ja tästä saadaan palkkiota, ei kyse ole arvonlisäverolain mukaisesta matkapalvelun myynnistä.
Tässäpä esimerkki, jossa ei sovelleta matkailualan marginaaliveroa: Myyjä myy matkatoimiston pakettimatkoja. Matkatoimisto määrä matkojen hinnan ja myyjä saa myynnistään provisiota.
Asiaa voidaan rajata siten, että mietitään, voiko myyjä vaikuttaa myynnin hintaan.
Jos myyjä voi vaikuttaa hintaan eli hinnoitella matkan haluamallaan tavalla, kyse todennäköisesti on nimenomaan omissa nimissä tapahtuvasta myynnistä.  Mikäli taas asiakkaan maksamaan hintaan ei ole myyjällä osaa eikä arpaa, ei kyseessä ole myynnistä omissa nimissä.

Onko myyjän ostama palvelu ostettu elinkeinoharjoittajalta?

Se keneltä palvelu on hankittu, on varsin merkityksellinen arvonlisäveron käsittelyn osalta. Kysymys ei anna kuitenkaan vastausta siihen, että tulkitaanko kokonaisuus matkapalvelumyynniksi.
Jos palvelu on hankittu naapurin Nupulta, joka ei harjoita minkäänlaista liiketoimintaa, ei kyseessä ole arvonlisäveron näkökulmasta marginaaliveromenettelyn piiriin kuuluvasta hankinnasta.
Jos taas ostat palvelun, kuten esimerkiksi majoituksen tai tenniskurssin toiselta yritykseltä, tilanne kuuluu arvonlisän näkökulmasta marginaalimenettelyn piiriin.

 

Miksi on tärkeää, että matkailualan arvonlisäveroa sovelletaan oikein?

Jos myynnistä on maksettu 24 % arvonlisävero eikä voittomarginaalista, niin myynnin osalta on maksettu liikaa myynnin arvonlisäveroa.                                          Vastaavasti ostoista on alv-vähennetty kokonaisuudessaan, vaikka matkailualan marginaaliverotuksessa tähän ei ole vähennysoikeutta.
Eli molempiin suuntiin on menty metsään arvonlisäveron tilityksen osalta.
Suurin kompastuskivi yrittäjän näkökulmasta on se, että on arvonlisävero käsitelty väärin ja verokarhun kynsiin joutuessa voi tulla sanktiomaksuja tästä.
Lopputulos eli se onko tilittänyt arvonlisäveroa liikaa vai liian vähän on kiinni siitä, minne myy, minkälaista palvelua myy, ja millä katteella.
Summasummarum: Matkailualan arvonlisäverotus on tapauskohtaista tulkintaa. Asiantuntijatkin toteavat tämän olevan erittäin haastava arvonlisäverotuksen osa-alue, jossa aina tapausta tarkastellaan erikseen.
Suuri suositus on, että matkailualan toimija hakee arvonlisäverosta verottajalta ennakkoratkaisun.

Verottajan ohje:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48715/matkatoimistopalvelujen_marginaaliverot/

 

Sanna Mattila, Tilitoimisto Mandaatti, yksikönjohtaja, KLT-kirjanpitäjä

 

 

Arvonlisävero kiinteistöjen tai huoneistojen vuokrauksessa

Arvonlisävero kiinteistöjen tai huoneistojen vuokrauksessa

Vaikka yritys olisikin rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi varsinaisesta liiketoiminnastaan, vuokraustoiminnassa arvonlisäveroa ei saa laskuttaa, eikä myöskään vähentää siihen liittyvien kulujen osalta.

Jos yritys tahtoo vähentää vuokraustoimintaan liittyvien kulujen arvonlisäveron, tulee sen rekisteröityä erikseen siitä toiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi (kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvollinen). Kun yritys on rekisteröitynyt vuokraustoiminnasta arvonlisäverorekisteriin, tulee sen laskuttaa vuokralaistaan verollisilla hinnoilla. Tämän jälkeen kaikkien kustannusten arvonlisävero, jotka liittyvät arvonlisäverolliseen vuokraustoimintaan, voidaan vähentää.

Voidakseen rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi vuokraustoiminnasta, tulee vuokralaisen harjoittaa ainakin osittain arvonlisäverollista liiketoimintaa vuokratussa tilassa. Riittävänä pidetään vuosittain tiettynä ajanjaksona jatkuvasti arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaa toimintaa.

Jos yrityksellä on useampi kiinteistö tai sen osa vuokralla ja vain osassa harjoitetaan arvonlisäverollista toimintaa, yritys saa näiden arvonlisäverollisten osalta vähentää kuluista arvonlisäveron. Sama pätee laskutukseen. Myyntilaskuihin lisätään arvonlisävero vain arvonlisäverollista toimintaa harjoittaville vuokralaisille.

Miksi sitten rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi vuokraustoiminnasta? Rekisteröityminen tuo useita etuja yritykselle. Yrityksen laskutus on yhtenäisempää, ja arvonlisäveron vähennysoikeus on yksinkertaisempi, kun koko toiminnan kuluista saadaan vähentää arvonlisävero. Yhtenä suurimmista eduista yritykselle voidaan pitää vuokratun tilan perusparannus tai korjauskulujen arvonlisäverovähennysoikeutta. Suurten korjauskustannusten arvonlisäveron hakeminen takaisin helpottaa yrityksen kassavirtaa. Yrityksellä on myös mahdollisuus vähentää mahdollisten rakennusaikaisten kulujen arvonlisävero.

Kiinteistön hankintahinta ei sisällä arvonlisäveroa, mutta kiinteistön vuokraamisesta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneella ostajalla on kuitenkin oikeus vähentää myyjän suorittama arvonlisävero rakennuskustannuksista. Vähennyksen perusteena on, että myyjä on antanut selvityksen suorittamastaan arvonlisäveron määrästä ostajalle. Vähennysoikeus on vain siltä osin, kun kiinteistöä käytetään arvonlisäverollisessa toiminnassa.

Rakennusaikaisten kustannusten arvonlisäveron vähentämiseen liittyy erilaisia menettelyjä ja rajoituksia, jotka vaikuttavat vähennettävän arvonlisäveron määrään. Tule keskustelemaan tarkemmin asiasta kanssamme, jos asia kiinnostaa.

Lähde:
https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2007/Kiinteiston_kayttooikeuden_luovuttamises(10028)

Esiintyvä taiteilija voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi

Esiintyvä taiteilija voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi

Esiintyvä taiteilija voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi huhtikuun alusta 2019 alkaen.
Lain muutos antaa tämän mahdollisuuden myös muille julkisille esiintyjille sekä urheilijoille sekä ohjelmatoimistoille, jotka myyvät näitä palveluita.
Arvonlisäverokanta näissä myynneissä on 10 prosenttia.
Ja huomio, tämä on siis vapaaehtoinen mahdollisuus eli arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen ei ole pakollista, mikäli toimija ei sitä halua.
Uuden lainsäädännön päämäärä on positiivinen.
Se on tehty helpottamaan taiteilijoiden taloudellista tilannetta. Arvonlisäverovelvollisina taiteilijat voivat vähentää kuluistaan ja ostoistaan arvonlisäveron.

Miksi esiintyvän taiteilijan kannattaa hakeutua arvonlisäveron piiriin?

  • Taloudellisen hyödyn takia.
  • Arvonlisäverovelvollisuudesta on taloudellista hyötyä, jos esiintymistyöhön liittyy arvonlisverollisia kuluja ja ostoja. Esiintyvä taiteilija voi siis vähentää yritystoimintaansa liittyvien kulujen arvonlisäveron, ja se kohentaa yrityksen taloudellista tilannetta. Uudistuksen taustalla on nimenomaan ollut se, että sillä on haluttu kohentaa esiintyvien taiteilijoiden asemaa.
  • Aikaisemmin hankintojen arvonlisävero on jäänyt esiintyvillä taiteilijoilla kokonaisuudessaan kustannukseksi ja luonnollisesti se on rasittanut liiketoiminnan taloudellisia resursseja.

Kuinka suuri taloudellinen hyöty arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisesta on?

  • Käytännön esimerkkinä voisi mainita, että alv-velvolliseksi hakeutunut esiintyjä pystyy vähentämään esimerkiksi tilitoimistolaskusta, esiintymisrekvisiitasta ja äänentoistolaitteista niiden arvonlisäveron.
  • Esiintyvillä taiteilijoilla tai ohjelmatoimistoilla voi olla tapahtuman, esim. konsertin tai muun yleisötilaisuuden järjestämisessä huomattavia hankintoja ja uudistuksen myötä he pystyvät vähentämään hankintojen sisältämiä arvonlisäveroja, jos toimija on siis hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi.
  • Eli parhaassa tapauksessa taloudellinen hyöty on mittava.
  • Toisaalta, jos esiintyvän taiteilijan toiminta on kulurakenteeltaan sellaista, että suuria hankintoja ei tule, ei ole välttämättä perusteita siirtyä arvonlisäverovelvollisuuden piiriin.


Koituuko esiintyvälle taiteilijalle lisätyötä arvonlisäverosta?

  • Ensimmäinen lisätyö on tietenkin arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen esiintymispalkkioiden osalta. Vaikka toimija olisi muun toimintansa osalta jo arvonlisäverovelvollinen, esiintymisestä tulevien palkkioiden suhteen pitää rekisteröityä vielä erikseen. Verottaja rekisteröi toimijan arvonlisäverovelvolliseksi. Tämän jälkeen toimija on velvollinen antamaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain arvonlisäveroilmoitukset.
  • Ja alv-velvollisen täytyy muistaa lisätä aina myyntilaskuun arvonlisäveron määrä, veroton hinta ja verokanta.
  • Eli, hallinnollinen taakka kasvaa, mutta käytännössä esimerkiksi alv- ilmoitukset ovat työtä, jonka tilitoimisto tekee yrittäjän puolesta. Myös rekisteröitymisessä tilitoimistosta saa apua.

 

Jos hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi, pitääkö kaikkiin esiintymistä koskeviin laskuihin lisätä arvonlisävero vai voiko edelleen osan laskuista laskuttaa alvittomasti?

  • Kaikesta esiintymisestä pitää maksaa arvonlisävero, jos hakeutuu esiintymisen suhteen arvonlisäverovelvolliseksi. Taiteilija ei voi itse päättää oman harkintansa mukaan, mistä maksaa alvia ja mistä ei. Eli tilanne on siis joko tai: esiintyjä lisää arvonlisäveron kaikkeen esiintymismyyntiin tai sitten ei mihinkään.

 

Oma tilitoimistosi neuvoo sinua mielellään arvonlisäveroon liittyvissä kysymyksissä.

VTM, markkinointipäällikkö Karoliina Ahola

Esiintyvä taiteilija, julkinen esiintyjä sekä urheilija voivat hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi.

 

 

Laki muuttuu: Maahantuojalla on velvollisuus ilmoittaa arvonlisävero Verohallinnolle

Laki muuttuu: Maahantuojalla on velvollisuus ilmoittaa arvonlisävero Verohallinnolle

Sanna Mattila

Sanna Mattila

Tilitoimisto Mandaatti Tampere

Yrittäjä, laki muuttuu!

Maahantuojalla on velvollisuus ilmoittaa arvonlisävero Verohallinnolle
Maahantuojalla on velvollisuus ilmoittaa maahantuonnin arvonlisävero tämän vuoden alusta eli 1.1.2018 alkaen. Tämä alv-ilmoitus pitää antaa verohallinnolle  oma-aloitteisesti tavallisen arvonlisäverotusilmoituksen yhteydessä. Verotus siirtyy tullilta verohallinnolle niiden yritysten osalta, jotka ovat merkittyinä arvonlisäverorekisteriin.

Yritysten, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, ei tarvitse tehdä maahantuonnin alv-ilmoitusta
Niiden toimijoiden osalta, jotka eivät kuulu arvonlisäverorekisteriin, hoitaa tulli tullauksen ja verotuksen vanhaan tapaan, eli uusi lakimuutos ei koske näitä yrityksiä. Tullilainsäädännön vastainen tuonti hoidetaan myös tullin kautta. Tullimaksut toimittaa edelleen Tulli.

Ensimmäinen ilmoituspäivä maaliskuussa
Tavallisen arvonlisäveron tapaan, yritys tai yrityksen oma tilitoimisto laskee jatkossa tavaran maahantuonnin veron perusteen ja arvonlisäveron määrän ja ilmoittaa nämä oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Myös maksu hoidetaan jatkossa suoraan oma-aloitteisten verojen maksutiedoilla.

Käytännössä ennen uudistusta tullin laskuttamaa arvonlisäveroa tavarantuonnista ei tarvitse suorittaa, mikäli yritys saa tämän vähentää kyseisen kauden arvonlisäveroilmoituksella. Arvonlisäveron ilmoittamisen ja maksamisen eräpäivä määräytyy tullipäätöksestä ilmenevän tullauspäivän perusteella. Esimerkiksi 15.1. hyväksytyn tullipäätöksen mukaisen tullattavan tavaran vero ilmoitetaan 12.3. erääntyvällä oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella.

Eli ensimmäiset maahantuontia koskevat arvonlisäverot pitää ilmoittaa vasta maaliskuussa eli vielä ei ole asian suhteen kiireellinen hoppu.

Oma osaava kirjanpitäjä tai tilitoimisto palvelee sinua myös maahantuonnin arvonlisäveroa koskevissa asioissa ja ilmoitusten tekemisessä.

Sanna Mattila
Yksikön johtaja, kirjanpitäjä, yritysneuvoja
Tilitoimisto Mandaatti Tampere

Matkailualan arvonlisävero

Matkailualan arvonlisävero yllättää tavallisen yrittäjän Matkailualan arvonlisävero on monimutkainen juttu. Mikä tahansa yritys voi joutua matkailualan arvonlisäveron erityisjärjestelmän hampaisiin. Kyse ei siis ole lainkaan vain matkailualalla toimivien...

Pyydä tarjous tilitoimistopalveluista