Tuplapoistot -uhka vai mahdollisuus?

Tuplapoistot -uhka vai mahdollisuus?

Tuplapoistot,
– miten, milloin ja miksi hyödyntää korotettuja poistoja vuosina 2020-2023?

 

Hallitus on lanseerasi tuplapoistot yrittäjien iloksi viime vuonna. Niistä onkin jo puhuttu moneen otteeseen julkisuudessa, mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Miten yrittäjä voi hyötyä niistä?
Vuoden 2020 alusta tuli voimaan lakimuutos, jolla pyritään kannustamaan yrityksiä investoimaan. Investoinneista saa tehdä poistot tuplana eli 50 prosentin poistoina vuosina 2020-2023.
Normaalisti poistot ovat 25 prosenttia.
Poistoja on kuitenkin rajoitettu siten, ettei vanhoista hankituista laitteista ja kalustosta voida tuplapoistoa tehdä. Poistojen määrä vanhan kaluston osalta pysyy ennallaan eli 25 prosentin maksimipoistona.

Mitä hyötyä investoinneista on?
Investoinnit ovat osana yrityksen toimintaa. Hyvin toteutetut investoinnit ovat aina suunniteltuja ja siten niillä on myös tarkoitus.
Suunnittelemattomuus johtaa yleensä liian suuriin investointeihin taikka huonoihin sellaisiin.
Yrityksen tulee aina tietää miksi investoi, mihin investoi ja mitä investointi tuottaa yritykselle.
Tavanomaisesti investoinnilla pyritään taloudelliseen hyötyyn eli saamaan rahaa, joka on yleensä THE GOAL.

Korotetut poistot, miten hyödyn niistä?
Korotetut poistot eli tuplapoistot, joita saa soveltaa vuosina 2020-2023 tarkoittaa käytännössä sitä, että kun ostat uutta kalustoa vuonna 2020 saat tehdä tästä 25 prosentin sijaan 50 prosentin poiston.
Poiston suuruus vaikuttaa yritystoimintasi verotettavaan elinkeinotoiminnan tulokseen.
Korotettu poisto siis pienentää yrityksesi verotettavaa tulosta ja maksat käytännössä vähemmän veroja vuosina 2020-2023 mikäli haluat toteuttaa poistot tuplana.

Esimerkki:
Ostat uuden laitteen tänä vuonna hintaan 10 000 €.
Normaalisti saisit tästä vähentää ensimmäisenä poistovuotena verotuksessa 2500€,
mutta tuplapoistojen vuoksi voit tänä vuonna tehdä poiston 5 000€:n suuruisena.
Eli elinkeinotoiminasi verotettava tulo vuonna 2020 pienenee 2500 € enemmän mitä ”tavallisina poistovuosina”.
Maksat siis vähemmän veroa.

Kannattaako korotettua poistoa hyödyntää?
Korotetut poistot ovat mahdollisuus eli tämä ei ole lainkaan pakko. Enkä lainkaan suosittele tätä kaikille. Jos yrityksesi on muutoinkin hankkimassa uutta kalustoa mutta kassa on pikkaisen kireällä niin tällaisessa tapauksessa tuplapoistot ovat todella hyödyllinen keino tiputtaa verotettavaa tulosta alemmas. Veroja tulee vähemmän maksuun ja kassa kiittää.
Milloin tätä ei välttämättä kannata hyödyntää?
Silloin jos yrityskesi talous on hyvällä tolalla ja yritys haluaa mahdollistaa sijoittajillensa mahdollisemman hyvät osingot.
Jos poistot tehdään korotettuina, tarkoittaa se käytännössä sitä, että yrityksesi tulos on pienempi mitä tavallisilla poistoilla. Kun kaluston arvo pienenee ja tulos pienenee tarkoittaa se nettovarallisuuden kohdalla sitä, että se laskee. Nettovarallisuutta halutaan kasvattaa, ei pienentää, mikäli tarkoituksena on kasvattaa sijoittajien voittopottia verotusta optimoiden.

Neuvomme Mandaatissa kannattaako korotettua poistoa hyödyntää siten, että se palvelee yrityksesi tarpeita. Tule käymään niin kerromme lisää!

Sanna Mattila, yksikönjohtaja Tilitoimisto Mandaatti Tampere

 

Palkkaa vai osinkoa? Kumpaa kannattaa nostaa?

Palkkaa vai osinkoa? Kumpaa kannattaa nostaa?

Palkkaa vai osinkoa?
Yrittäjien vuotuinen kuuma peruna on kysymys palkan ja osingon suhteesta.
Kumpaa kannattaa nostaa, palkkaa vai osinkoa?
Kummasta tulolajista verokarhu matkan varrella ottaa ahnaalla kourallaan suuremman siivun ja kummasta jää enemmän riihikuivia seteleitä omaan taskuun?
Mikä on edullisin vaihtoehto sekä yrittäjä-omistaja-palkansaajan että yhtiön näkökulmasta?
Tässä kohtaa lienee syytä jo muistuttaa, että osingon ja palkan suhteen pähkylöiminen on osakeyhtiön omistaja-palkansaajien huoli.
Toiminimiyrittäjät ovat onnellisen vapaita tästä murheesta, jota myös verosuunnitteluksi kutsutaan.
Myös aloittavat osakeyhtiöyrittäjät ovat yleensä vapaita osingon tuottamasta omaisuusmurheesta.
Se johtuu siitä, että yrityksen alkuvaiheessa yhtiöllä ei ole vielä välttämättä varaa maksaa osakkeenomistajille osinkoa, ja lisäksi niin kutsutun verohuojennetun osingon määrä jää yleensä pieneksi.

 

Palkkatulo on usein optimaalista

Perussääntö palkkaa vai osinkoa? -kysymyksessä on se, että yrittäjän kannattaa nostaa palkkatuloa siten, että palkkatulon veroprosentti jää alle 26 prosentin. Palkkasumma käytännössä on noin 40 000 euron luokkaa, jolloin kokonaisverotus on lähes samalla tasolla kuin huojennusosinkoa nostamalla.
Palkanmaksu muodostuu kokonaiskustannuksiltaan optimaalisemmaksi myös sen takia, koska palkka on yrityksen verotuksessa vähennyskelpoinen kulu, vastoin kuin osinko.
Jos taas yrittäjä-osakkaan ansiotulon verotus nousee korkeaksi, on kannattavampaa maksaa huojennusosinkoja, koska niiden verotus on alhaisempi kuin ansiotulojen.
Jos yhtiössä on riittävästi nettovarallisuutta, yrittäjälle eli osakkeenomistajalle voidaan maksaa verohuojennettua osinkoa.  (Verohuojennetusta osingosta 25 % verotetaan pääomatulona ja 75 % on verovapaata). Huojennusosingon ylittävältä osalta on harvemmin kannattavaa maksaa osinkoa palkan sijaan.

Huojennettua osinkoa voidaan maksaa korkeintaan 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta.
Eli mitä enemmän yhtiössä on nettovarallisuutta, sen suuremman summan verohuojennettua osinkoa voi maksaa.
Koska osinko ei ole yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen erä, on osinko osittain kahdenkertaisen verotuksen kohteena, koska osakkaalle se on osittain veronalaista.
Eli sekä osakkaan että yhtiön kokonaisverotuksen näkökulmasta palkka on kannattavampaa kuin osingon maksaminen.
Verotuksen optimoinnissa kannattaa muistaa siis se, että tarkoitus ei ole optimoida vain omistajan verotusta, vaan idea on sekä omistajan että yhtiön verotuksen optimointi.

Optimoi verotus!

Jokaisen yhtiön ja osakkaan tilanne on kuitenkin aina ainutlaatuinen ja siinä on useita muuttujia.
Parasta onkin, jos tarkastelee omaa henkilökohtaista ja yhtiön verotuksen optimointia yhdessä kirjanpitäjän kanssa. Verovuoden lähestyessä loppuaan ajankohta on myös otollinen verojen optimoinnin suhteen.

 

Henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden lahjat verotuksessa

Henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden lahjat verotuksessa

Joululahjojen aika lähestyy.

Miten henkilökunnan ja ja yhteistyökumppaneiden lahjat voi vähentää verotuksessa?

Mukavat muistamiset joulun aikaan kuuluvat suomalaiseen yritysperinteeseen. Käsi kädessä sen kanssa kulkee myös pähkäily, mitä voi antaa, ja miten verottaja asiaan suhtautuu.

Tässä selvitystä työntekijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden lahja-asian suhteen.

Henkilökunnalle annettu lahja ei aiheuta antajalle ennakonpidätysvelvollisuutta tai vaikuta eläkevakuutusmaksuihin, mikäli lahja on kohtuullinen ja se ei ole rahaa, eikä lahjakortti. Yllä mainittu lahja on käytännössä esinelahja. Yksittäisen työntekijän lahja on verottajan mielestä kohtuullinen, kun se on maksimissaan 100 euroa vuodessa. Henkilökunnan lahja on antajalle verotuksessa vähennyskelpoista kulua, arvonlisäveron vähennysoikeutta ei ole.

Poikkeuksena 100 euron yhteissummalle on tilanne, jolloin työntekijällä on vuoden aikana ollut jokin erityinen merkkipäivä; 50-, 60-, 70-vuotispäivä, hääpäivä tai hän on valmistunut ammattiin. Erityinen merkkipäivämuistaminen voi olla arvoltaan 1-2 viikon bruttopalkan arvoinen esinelahja. Vuoden aikana erityistä merkkipäivää viettäneelle työntekijälle annettujen lahjojen yhteissumma voi ylittää edellä mainitun 100 euron arvon.

Joulurahat sekä muut yleiskäyttöön soveltuvat ostoskortit ja muut rahaan verrattavat suoritukset henkilökunnalle katsotaan palkaksi niiden arvosta riippumatta. Eli rahalahjat ja lahjakortit ovat aina verottajan silmissä palkkaa.

Yhteistyökumppaneiden lahjat ovat antajan verotuksessa vähennyskelpoisia, silloin kun lahja on verrattavissa tavanomaiseen mainoslahjaan. Myös yrityksen omia tuotteita voidaan antaa mainostarkoituksessa. Mainoslahja voi olla arvoltaan enintään 35 euroa saajaa kohden. Alkoholilahjojen on verotuskäytännössä katsottu aina liittyvän edustamiseen, jolloin niistä saa verotuksessa vähentää 50 %.

Reetta Rämäkkö
Kehitysjohtaja, kauppatieteiden maisteri | 040 765 1749

Webinaari rakennusalan yrittäjille to 21.11.

Webinaari rakennusalan yrittäjille to 21.11.

Webinaari rakennusalan yrittäjille to 21.11. klo 14.30-15.30

Rakennusalan yrittäjä! Tämä maksuton webinaari on suunniteltu juuri sinulle.
Osaat varmasti yrityksesi tuotannon ja markkinoinnin, mutta taloushallinto laahaa ehkä perässä. Se on ikään kuin pakollinen paha.
Taloushallinnon ajantasaisuus ja numeroiden hahmottaminen on yhtä tärkeää yritykselle kuin kantavien rakenteiden suunnittelu talon rakentamisessa.

Järjestämme sähköisen taloushallinnon sekä rakennusalan kirjanpidon erityiskysymyksiin keskittyvän tilaisuuden rakennusalan yrittäjille.
Tilaisuudessa voit kysyä mieltä askarruttavia asioita henkilökohtaisesti sähköisen taloushallinnon asiantuntijalta Henri Oilingilta sekä
rakennusalan erityiskysymyksiin perehtyneeltä asiantuntijalta Vesa Nurrolta.

Huomioithan ystävällisesti, että webinaari on tarkoitettu rakennusalan yrittäjille, ei muille tilitoimistoille.
AIKA: To 21.11.2019 klo 14:30-15:30
PAIKKA: Verkkotilaisuus, etälinkki GoToWebinar (linkin saa ilmoittautumisen yhteydessä)
Ilmoittaudu webinaariin linkistä:
https://www.lyyti.fi/reg/Mandaatti_Oy_verkkotilaisuus_21112019

Tässä vielä kirjanpitäjän kuusi tärkeää vinkkiä rakennusalan yrittäjälle!
https://mandaatti.fi/tilitoimisto-rakennusala/

Lämpimästi tervetuloa!

Matkailualan arvonlisävero

Matkailualan arvonlisävero

Matkailualan arvonlisävero yllättää tavallisen yrittäjän

Matkailualan arvonlisävero on monimutkainen juttu.
Mikä tahansa yritys voi joutua matkailualan arvonlisäveron erityisjärjestelmän hampaisiin.
Kyse ei siis ole lainkaan vain matkailualalla toimivien haasteellisesta arvonlisäveron käsittelystä, vaan jokainen toimija, joka myy palvelun, joka sisältää joko kuljetuksen ja majoituksen, tai kuljetuksen ja jonkin olennaisen matkapalvelun voi joutua soveltamaan pakollisena matkailualalle tyypillistä matkailualan marginaaliverotusta.
Esimerkki: pt-palveluja tarjoava yrittäjä järjestää kahden päivän mittaisen liikuntaleirin. Leiri sisältää ruokailun ja ohjelman mutta majoitus ja kuljetus on hankittava itse. Kyse ei ole arvonlisäverolain näkökulmasta matkanjärjestäjästä eikä näin ollen marginaaliverotus tule sovellettavaksi.

 

Onko myyjä arvonlisäverolaissa tarkoitettu matkanjärjestäjä?

Kysymys on sinänsä erittäin kimurantti, nimittäin arvonlisäverolaissa matkanjärjestäjää ei ole avattu. Jos yrityksesi kuitenkin on valmismatkaliikelain mukaan matkanjärjestäjä, vastaus on helppo: kyllä, kuulut erityisjärjestelmän piiriin.
Mikäli et ole aivan varma asiasta, asiaa voidaan lähteä pohtimaan sitä kautta, että selvitetään seuraavat seikat:

  1. Mitä myydään?
  2. Kenen nimissä myydään?
  3. Keneltä asiakas mieltää ostavansa palvelun?
  4. Keneltä palvelu on ostettu ja kuka palvelun suorittaa?

Mikäli myyt vaikkapa kolmen päivän treenileiripaketteja, jotka sisältävät kuljetuksen leiripaikalle, majoituksen, ruokatarjoilun ja ohjattuja treenejä, kyseessä on arvonlisäverolain näkökulmasta matkan järjestämisestä, ja toiminta on luonteeltaan matkapakettien myyntiä.
Esimerkkitapauksessa voidaan joutua soveltamaan matkailualan erityisjärjestelmää kokonaisuudessaan, osittain tai ei lainkaan riippuen yllä olevien 1.-4. kohdan vastauksista.
Käytännössä siis voi olla, että osasta myytyä palvelua tulisi laskuttaa tavallisen arvonlisäverokäytännön mukaan, olkoonpa se tässä vaikkapa alv 24 %, ja osassa palvelua tulikin soveltaa matkailualan marginaaliverotusta.
Kyllä, asiastahan tuli varsin kimurantti.
Täsmennyksenä sanottakoon, että tavallinen arvonlisäverokäytäntö tulee sovellettavaksi aina silloin, jos myyt itse suorittamaasi palvelua tai olet hankkinut palvelun muulta kuin toiselta elinkeinoharjoittajalta.

Jotta matkailualan marginaaliverotusta sovelletaan, tulee arvonlisäverolain mukaan matkapalvelu myydä omissa nimissä toisilta elinkeinoharjoittajilta hankittuja palveluja suoraan matkustajan hyväksi. Eli yrittäjä myy pakettimatkaa omissa nimissä eli vaikkapa yrityksenä Laatikkoreissu Oy ja suoraan asiakkaalle.
Laatikkoreissu Oy on tehnyt hankinnat pakettimatkaan toisilta elinkeinoharjoittajilta.
Asiakas mieltää ostavansa palvelun suoraan myyjältä eli Laatikkoreissu Oy:ltä. Laatikkoreissu Oy ei itse osallistu palvelun suorittamiseen.


Onko myytävä palvelu arvonlisäverolain mukaan tulkittava matkatoimistopalvelu?

Matkatoimistopalvelun käsitettä ei ole tarkemmin avattu.
Alla olevilla tavoilla voidaan miettiä, tuleeko myytävästä palvelusta pakettimatka tai koottu palvelupaketti.

  1. Mikäli palvelupaketti sisältää majoituksen ja kuljetuksen, kyse voi olla arvonlisäverolain mukaisesta matkapalvelun myynnistä. Huom! Tämä voi kuulua matkailualan marginaaliverotuksen piiriin tai sitten ei kuulu.
  2. Jos palvelupaketti sisältää kuljetuksen ja lisäksi jonkin oleellisen palvelun, voi myynti olla arvonlisäverolain mukaan matkatoimistopalvelun myyntiä. Huom! Tämä voi kuulua matkailualan marginaaliverotuksen piiriin tai sitten ei kuulu.

Sinänsä se seikka miten paketti on koottu ei vaikuta siihen, että miten arvonlisäverolaissa tapausta tulkitaan.
Paketti voidaan koota vaikka yhden nettisivun kautta, jossa asiakas räätälöi oman pakettimatkansa eri sivustojen kautta. Kyse on pakettimatkasta ja arvonlisäverolain mukaisesta matkatoimistopalvelun myynnistä.
Eli erittäin huomionarvoista on seikka, että niin kohdat 1. kuin 2. voivat kuulua matkailualan arvonlisäverotuksen piiriin tai olla kuulumatta.
Asiantuntijat suosittelevatkin näissä tapauksissa pääsääntöisesti ennakkoratkaisun hakemista verottajalta.
Matkailualan marginaaliverotus kun on erittäin kinkkinen systeemi.

Tapahtuuko myynti myyjän omissa nimissä?

Mikäli tällaista pakettimatkaa vain välitetään ja tästä saadaan palkkiota, ei kyse ole arvonlisäverolain mukaisesta matkapalvelun myynnistä.
Tässäpä esimerkki, jossa ei sovelleta matkailualan marginaaliveroa: Myyjä myy matkatoimiston pakettimatkoja. Matkatoimisto määrä matkojen hinnan ja myyjä saa myynnistään provisiota.
Asiaa voidaan rajata siten, että mietitään, voiko myyjä vaikuttaa myynnin hintaan.
Jos myyjä voi vaikuttaa hintaan eli hinnoitella matkan haluamallaan tavalla, kyse todennäköisesti on nimenomaan omissa nimissä tapahtuvasta myynnistä.  Mikäli taas asiakkaan maksamaan hintaan ei ole myyjällä osaa eikä arpaa, ei kyseessä ole myynnistä omissa nimissä.

Onko myyjän ostama palvelu ostettu elinkeinoharjoittajalta?

Se keneltä palvelu on hankittu, on varsin merkityksellinen arvonlisäveron käsittelyn osalta. Kysymys ei anna kuitenkaan vastausta siihen, että tulkitaanko kokonaisuus matkapalvelumyynniksi.
Jos palvelu on hankittu naapurin Nupulta, joka ei harjoita minkäänlaista liiketoimintaa, ei kyseessä ole arvonlisäveron näkökulmasta marginaaliveromenettelyn piiriin kuuluvasta hankinnasta.
Jos taas ostat palvelun, kuten esimerkiksi majoituksen tai tenniskurssin toiselta yritykseltä, tilanne kuuluu arvonlisän näkökulmasta marginaalimenettelyn piiriin.

 

Miksi on tärkeää, että matkailualan arvonlisäveroa sovelletaan oikein?

Jos myynnistä on maksettu 24 % arvonlisävero eikä voittomarginaalista, niin myynnin osalta on maksettu liikaa myynnin arvonlisäveroa.                                          Vastaavasti ostoista on alv-vähennetty kokonaisuudessaan, vaikka matkailualan marginaaliverotuksessa tähän ei ole vähennysoikeutta.
Eli molempiin suuntiin on menty metsään arvonlisäveron tilityksen osalta.
Suurin kompastuskivi yrittäjän näkökulmasta on se, että on arvonlisävero käsitelty väärin ja verokarhun kynsiin joutuessa voi tulla sanktiomaksuja tästä.
Lopputulos eli se onko tilittänyt arvonlisäveroa liikaa vai liian vähän on kiinni siitä, minne myy, minkälaista palvelua myy, ja millä katteella.
Summasummarum: Matkailualan arvonlisäverotus on tapauskohtaista tulkintaa. Asiantuntijatkin toteavat tämän olevan erittäin haastava arvonlisäverotuksen osa-alue, jossa aina tapausta tarkastellaan erikseen.
Suuri suositus on, että matkailualan toimija hakee arvonlisäverosta verottajalta ennakkoratkaisun.

Verottajan ohje:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48715/matkatoimistopalvelujen_marginaaliverot/

 

Sanna Mattila, Tilitoimisto Mandaatti, yksikönjohtaja, KLT-kirjanpitäjä

 

 

Arvonlisävero kiinteistöjen tai huoneistojen vuokrauksessa

Arvonlisävero kiinteistöjen tai huoneistojen vuokrauksessa

Vaikka yritys olisikin rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi varsinaisesta liiketoiminnastaan, vuokraustoiminnassa arvonlisäveroa ei saa laskuttaa, eikä myöskään vähentää siihen liittyvien kulujen osalta.

Jos yritys tahtoo vähentää vuokraustoimintaan liittyvien kulujen arvonlisäveron, tulee sen rekisteröityä erikseen siitä toiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi (kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvollinen). Kun yritys on rekisteröitynyt vuokraustoiminnasta arvonlisäverorekisteriin, tulee sen laskuttaa vuokralaistaan verollisilla hinnoilla. Tämän jälkeen kaikkien kustannusten arvonlisävero, jotka liittyvät arvonlisäverolliseen vuokraustoimintaan, voidaan vähentää.

Voidakseen rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi vuokraustoiminnasta, tulee vuokralaisen harjoittaa ainakin osittain arvonlisäverollista liiketoimintaa vuokratussa tilassa. Riittävänä pidetään vuosittain tiettynä ajanjaksona jatkuvasti arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaa toimintaa.

Jos yrityksellä on useampi kiinteistö tai sen osa vuokralla ja vain osassa harjoitetaan arvonlisäverollista toimintaa, yritys saa näiden arvonlisäverollisten osalta vähentää kuluista arvonlisäveron. Sama pätee laskutukseen. Myyntilaskuihin lisätään arvonlisävero vain arvonlisäverollista toimintaa harjoittaville vuokralaisille.

Miksi sitten rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi vuokraustoiminnasta? Rekisteröityminen tuo useita etuja yritykselle. Yrityksen laskutus on yhtenäisempää, ja arvonlisäveron vähennysoikeus on yksinkertaisempi, kun koko toiminnan kuluista saadaan vähentää arvonlisävero. Yhtenä suurimmista eduista yritykselle voidaan pitää vuokratun tilan perusparannus tai korjauskulujen arvonlisäverovähennysoikeutta. Suurten korjauskustannusten arvonlisäveron hakeminen takaisin helpottaa yrityksen kassavirtaa. Yrityksellä on myös mahdollisuus vähentää mahdollisten rakennusaikaisten kulujen arvonlisävero.

Kiinteistön hankintahinta ei sisällä arvonlisäveroa, mutta kiinteistön vuokraamisesta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneella ostajalla on kuitenkin oikeus vähentää myyjän suorittama arvonlisävero rakennuskustannuksista. Vähennyksen perusteena on, että myyjä on antanut selvityksen suorittamastaan arvonlisäveron määrästä ostajalle. Vähennysoikeus on vain siltä osin, kun kiinteistöä käytetään arvonlisäverollisessa toiminnassa.

Rakennusaikaisten kustannusten arvonlisäveron vähentämiseen liittyy erilaisia menettelyjä ja rajoituksia, jotka vaikuttavat vähennettävän arvonlisäveron määrään. Tule keskustelemaan tarkemmin asiasta kanssamme, jos asia kiinnostaa.

Lähde:
https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2007/Kiinteiston_kayttooikeuden_luovuttamises(10028)