Henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden lahjat verotuksessa
Mukavat muistamiset joulun aikaan kuuluvat suomalaiseen yritysperinteeseen. Käsi kädessä sen kanssa kulkee myös pähkäily, mitä voi antaa, ja miten verottaja asiaan suhtautuu.
Henkilökunnalle annettu lahja ei aiheuta antajalle ennakonpidätysvelvollisuutta tai vaikuta eläkevakuutusmaksuihin, mikäli lahja on kohtuullinen ja se ei ole rahaa, eikä lahjakortti.
Maksimissaan 100 euroa vuodessa
Yllä mainittu lahja on käytännössä esinelahja. Yksittäisen työntekijän lahja on verottajan mielestä kohtuullinen, kun sen arvonlisäverollinen hinta on maksimissaan 100 euroa vuodessa.
Henkilökunnan lahja on antajalle verotuksessa vähennyskelpoista kulua, mutta arvonlisäveron vähennysoikeutta ei ole.
Omassa osakeyhtiössään työskentelevä työskentelevä yrittäjä voi saada myös maksimissaan 100 euron lahjan, vaikka yrityksessä ei työskentelisi muita työntekijöitä.
Sen sijaan toiminimiyrittäjä ei voi järjestää itselleen verovapaita henkilökuntaetuja, joten hän jää ilman 100 euron verovapaata lahjaa.
Merkkipäivät
Poikkeuksena 100 euron yhteissummalle on tilanne, jolloin työntekijällä on vuoden aikana ollut jokin erityinen merkkipäivä; 50-, 60-, 70-vuotispäivä, hääpäivä tai hän on valmistunut ammattiin. Erityinen merkkipäivämuistaminen voi olla arvoltaan 1-2 viikon bruttopalkan arvoinen esinelahja. Vuoden aikana erityistä merkkipäivää viettäneelle työntekijälle annettujen lahjojen yhteissumma voi ylittää edellä mainitun 100 euron arvon.
Joulurahat sekä muut yleiskäyttöön soveltuvat ostoskortit ja muut rahaan verrattavat suoritukset henkilökunnalle katsotaan palkaksi niiden arvosta riippumatta. Eli rahalahjat ja lahjakortit ovat aina verottajan silmissä palkkaa.
Mainoslahjat
Yhteistyökumppaneiden lahjat ovat antajan verotuksessa vähennyskelpoisia, silloin kun lahja on verrattavissa tavanomaiseen mainoslahjaan. Myös yrityksen omia tuotteita voidaan antaa mainostarkoituksessa. Mainoslahja voi olla arvonlisäverolliselta hinnaltaan enintään 50 euroa saajaa kohden. Alkoholilahjojen on verotuskäytännössä katsottu aina liittyvän edustamiseen, jolloin niistä saa verotuksessa vähentää 50 %.
