Osakeyhtiön osinkoa mielivät omistajat törmäävät viimeistään ensimmäisen tilinpäätöksen yhteydessä asiaan nettovarallisuus.
Nettovarallisuuden käsite on lopulta niinkin yksinkertainen kuin varat miinus velat.
Kuvitellaan, että yrityksellä on seuraavat varat ja velat:
Varat:
- Kiinsteistöt 500 000 €
- Koneet ja laitteet 200 000 €
- Rahavarat ja sijoitukset 100 000 €
Yhteensä 800 000 €
Velat:
- Pankkilaina 300 000 €
- Ostovelat 50 000 €
Yhteensä 350 000 €
Nettovarallisuus = Varat – Velat = 800 000 € – 350 000 € = 450 000 €
Tämä on aika yksinkertaista matematiikkaa, vai mitä.
Nettovarallisuus osakeyhtiössa ja toiminimessä
Nettovarallisuus kertoo yrityksen, henkilön tai muun taloudellisen yksikön taloudellisen aseman kokonaisuudessaan. Nettovarallisuus sisältää kaiken omaisuuden (esim. asunnot, sijoitukset, varasto) sekä kaikki velat. Verottajalla on perusteellinen selvitys osakeyhtiön nettovarallisuudesta ja siitä, mitä siihen kuuluu.
Elinkeinonharjoittajan nettovarallisuuden verottaja määrittelee eri tavoin.
Huomionarvoista on, että elinkeinonharjoittajan pankkitilin pääomia ei lasketa mukaan elinkeinotoiminnan varoihin.
Miksi nettovarallisuutta on syytä kasvattaa?
Kaikessa liiketoiminnassa on tietysti syytä pitää itseisarvona sitä, yrityksen taloudellinen asema paranee eli nettovarallisuus kasvaa. Yritystoiminnan tarkoitus pitkällä aikajänteellä on lisätä varallisuutta eikä suinkaan lisätä velkaa.
Vakavaraisella yrityksellä on huomattavasti parempi asema neuvotella esimerkiksi rahoituksista kumppaneiden kanssa. Myös potentiaaliset liikekumppanit ovat usein kiinnostuneita, kuinka luotettava taloudellinen toimija yritys on.
Nettovarakas yritys on myös toimintakykyisempi vaihtelevissa taloudellisissa suhdanteissa verrattuna yritykseen, joka on vähävarainen. Yritysmaailmassa pätee usein se sääntö, että rahalla saa kavereita.
Nettovarallisuus ja huojennetut osingot
Viimeisenä vetonaulana nettovarallisuuden kasvattamiseen inspiroi verolainsäädäntö. Ja erityisesti nettovarallisuuden kasvattamiseen houkuttaa verohuojennettu osinko.
Huomionarvoista tietysti on, että tätä himoittua verohuojennettua osinkoa voivat nauttia vain osakeyhtiön osakkaat.
Jos osakeyhtiössä on riittävästi nettovarallisuutta, yrittäjälle eli osakkeenomistajalle voidaan maksaa verohuojennettua osinkoa.
Kun osinkoa jaetaan alle 8% osakkeen matemaattisesta arvosta (osakkeen matemaattinen arvo on nettovarallisuus (eli varat -velat) jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä) ja henkilön pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa,
- 25 % verotetaan pääomatulona ja
- 75 % on verovapaata.
Huojennusosingon ylittävältä osalta on harvemmin kannattavaa maksaa osinkoa palkan sijaan.
Osingon 150 000 euroa ylittävästä osasta
- 85 % on veronalaista pääomatuloa
- 15 % on verotonta tuloa
On huomioitavaa, että 150 000 euron raja on henkilökohtainen, ei yhtiökohtainen. Jos saat samana vuonna useammasta listaamattomasta yhtiöstä osinkoja, ne lasketaan yhteen ja verot maksetaan yhteissumman perusteella.
Huojennettua osinkoa voidaan maksaa korkeintaan 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Mitä enemmän osakeyhtiössä on nettovarallisuutta, sitä suuremman summan verohuojennettua osinkoa voi maksaa.
Yhtiön varallisuutta kannattaa siis kasvattaa systemaattisesti ja päämäärätietoisesti, jotta pääsee nauttimaan verohuojennetuista osingoista.
Lue, kannattaako Sinun nostaa palkkaa vai osinkoa.
Haluatko tilitoimiston, joka ohjaa Sinua kasvattamaan yrityksesi nettovarallisuuden ja nostamaan palkkaa ja osinko aoptimaalisessa suhteessa? Jos vastasit kyllä, pyydä tarjous Tilitoimisto Mandaatilta.
