Palkkaa vai osinkoa? Kumpaa kannattaa nostaa?

Yrittäjien vuotuinen kuuma peruna on kysymys palkan ja osingon suhteesta. Kumpaa kannattaa nostaa, palkkaa vai osinkoa?

Kummasta tulolajista verokarhu matkan varrella ottaa ahnaalla kourallaan suuremman siivun ja kummasta jää enemmän riihikuivia seteleitä omaan taskuun? Mikä on edullisin vaihtoehto sekä yrittäjä-omistaja-palkansaajan että yhtiön näkökulmasta?

Tässä kohtaa lienee syytä jo muistuttaa, että osingon ja palkan suhteen pähkylöiminen on osakeyhtiön omistaja-palkansaajien huoli. Toiminimiyrittäjät ovat onnellisen vapaita tästä murheesta, jota myös verosuunnitteluksi kutsutaan.

Myös aloittavat osakeyhtiöyrittäjät ovat yleensä vapaita osingon tuottamasta omaisuusmurheesta. Se johtuu siitä, että yrityksen alkuvaiheessa yhtiöllä ei ole vielä välttämättä varaa maksaa osakkeenomistajille osinkoa, ja lisäksi niin kutsutun verohuojennetun osingon määrä jää yleensä pieneksi.

Palkkatulo on usein optimaalista

Perussääntö palkkaa vai osinkoa? -kysymyksessä on se, että yrittäjän kannattaa nostaa palkkatuloa siten, että palkkatulon veroprosentti jää alle 26 prosentin. Palkkasumma käytännössä on noin 40 000 euron luokkaa, jolloin kokonaisverotus on lähes samalla tasolla kuin huojennusosinkoa nostamalla.

Palkanmaksu muodostuu kokonaiskustannuksiltaan optimaalisemmaksi myös sen takia, koska palkka on yrityksen verotuksessa vähennyskelpoinen kulu, vastoin kuin osinko.

Jos taas yrittäjä-osakkaan ansiotulon verotus nousee korkeaksi, on kannattavampaa maksaa huojennusosinkoja, koska niiden verotus on alhaisempi kuin ansiotulojen.

Jos yhtiössä on riittävästi nettovarallisuutta, yrittäjälle eli osakkeenomistajalle voidaan maksaa verohuojennettua osinkoa. (Verohuojennetusta osingosta 25 % verotetaan pääomatulona ja 75 % on verovapaata). Huojennusosingon ylittävältä osalta on harvemmin kannattavaa maksaa osinkoa palkan sijaan.

Huojennettua osinkoa voidaan maksaa korkeintaan 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Eli mitä enemmän yhtiössä on nettovarallisuutta, sen suuremman summan verohuojennettua osinkoa voi maksaa.

Koska osinko ei ole yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen erä, on osinko osittain kahdenkertaisen verotuksen kohteena, koska osakkaalle se on osittain veronalaista. Eli sekä osakkaan että yhtiön kokonaisverotuksen näkökulmasta palkka on kannattavampaa kuin osingon maksaminen.

Verotuksen optimoinnissa kannattaa muistaa siis se, että tarkoitus ei ole optimoida vain omistajan verotusta, vaan idea on sekä omistajan että yhtiön verotuksen optimointi.

Optimoi verotus!

Jokaisen yhtiön ja osakkaan tilanne on kuitenkin aina ainutlaatuinen ja siinä on useita muuttujia. Parasta onkin, jos tarkastelee omaa henkilökohtaista ja yhtiön verotuksen optimointia yhdessä kirjanpitäjän kanssa. Verovuoden lähestyessä loppuaan ajankohta on myös otollinen verojen optimoinnin suhteen.

Lisää vinkkejä ja oivalluksia yrittäjille

Tilitoimiston vaihtaminen on helppoa ja mutkatonta. 
Me Mandaatissa autamme sen kaikissa vaiheissa.
Miten osinkojen verotus toimii? Lue vinkit siitä, kuinka optimoit verotuksen ja hyödyt listaamattoman yhtiön verohuojennetuista osingoista.
Alle 100 euron esinelahjat ovat yleensä verotuksessa kohtuullisia ja vähennyskelpoisia. Miten muut lahjat, kuten lahjakortit tai alkoholilahjat, vaikuttavat verotukseen?

Tervetuloa Mandaatin asiakkaaksi

Valitsemalla Tilitoimisto Mandaatin saat kokonaisvaltaista taloushallinnon tukea, joka mukautuu yrityksesi tarpeisiin. Mandaatin ammattitaitoinen tiimi yhdistää henkilökohtaisen palvelun ja syvällisen osaamisen, mahdollistaen tehokkaan kirjanpidon ja yrityksesi kasvun.