Palkkaa vai osinkoa: paljonko yrittäjän kannattaa nostaa 2026

Osakeyhtiön omistajayrittäjälle “palkkaa vai osinkoa” on vuotuinen päätös, joka voi tehdä tuhansien eurojen eron kokonaisverotuksessa. Lyhyt vastaus: useimmille yrittäjille edullisin yhdistelmä on noin 40 000 € palkkaa ja sen päälle niin paljon huojennettua osinkoa kuin yhtiön nettovarallisuus sallii. Tämä opas käy läpi, miksi tämä toimii, milloin pelkkä palkka on parempi ja milloin osingon osuutta kannattaa kasvattaa.

Miksi tämä kysymys vain osakeyhtiön omistajaa koskee?

Toiminimiyrittäjille palkkaa vai osinkoa -kysymys on käytännössä olematon. Toiminimen tulos verotetaan kokonaan yrittäjän henkilökohtaisena ansio- ja pääomatulona, eikä toiminimi ei voi maksaa omistajalleen palkkaa eikä osinkoa. Jos pohdit yhtiömuodon vaihtamista, kannattaa lukea toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi -oppaamme.

Osakeyhtiön omistajayrittäjälle pelisäännöt ovat erilaiset: voit nostaa palkkaa työstäsi yhtiölle ja osinkoa omistajuutesi perusteella. Näiden verotus eroaa merkittävästi, joten yhdistelmän optimointi on yksi yrittäjäverotuksen tärkeimmistä päätöksistä.

Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen, osinko ei

Tämä on ratkaisevin yksittäinen ero. Kun yhtiö maksaa sinulle palkkaa, palkka ja työnantajan sivukulut (TyEL, sairausvakuutus, työttömyysvakuutus) ovat yhtiön verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Ne pienentävät yhtiön verotettavaa tulosta ja siten 20 %:n yhteisöveroa.

Osinko sen sijaan maksetaan jo verotetusta voitosta, yhtiö ei saa siitä vähennystä. Tämä tarkoittaa, että osinkoon kohdistuu kahdenkertainen verotus: ensin yhtiön 20 %:n yhteisövero ja sen jälkeen vielä omistajan pääomatulovero.

Pelkkä logiikka “osinko on kevyemmin verotettu kuin palkka” pätee vain huojennetun osingon kohdalla, kun otat huomioon vain henkilökohtaisen verotuksesi. Kun lasket yhtiön ja omistajan kokonaisverotuksen yhteen, palkka kestää vertailua paremmin kuin moni luulee.

Kuinka paljon yrittäjän kannattaa maksaa itselleen palkkaa?

Käytännön nyrkkisääntö useimmille yrittäjille on noin 40 000 € vuosipalkka. Tämä taso valittiin koska:

• Ansiotulon rajaveroprosentti pysyy useimmilla kunnilla maltillisena tähän tasoon asti (n. 25–30 %).
• Tästä tasosta ylöspäin marginaaliveroprosentti alkaa nousta nopeammin (35 %:iin ja sen yli), jolloin lisäpalkasta tulee verotuksellisesti raskaampaa kuin huojennetusta osingosta.
• 40 000 €:n palkka kerryttää riittävän laajat lakisääteiset etuudet (sairauspäiväraha, vanhempainetuudet) ja antaa kohtuullisen YEL-työtulon perustelun.

Sen jälkeen kun palkkaosuus on hoidettu, voit nostaa huojennettua osinkoa niin paljon kuin yhtiön nettovarallisuus mahdollistaa. Huojennettu osinko on tehokkain verotyökalu: sen efektiivinen verokanta jää useimmilla yrittäjillä alle 8 %:iin, kun yhtiön ja omistajan vero lasketaan yhteen.

Mikä määrää “niin paljon kuin nettovarallisuus mahdollistaa”? Lyhyesti: huojennettua osinkoa voi nostaa enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta (= yhtiön nettovarallisuus / osakkeiden lukumäärä) ja 150 000 € per osakas vuodessa. Tämän rajan ylittävältä osalta verotus muuttuu raskaammaksi.

Esimerkki: kolme yrittäjää, kolme nostotapaa

Kaikki kolme yrittäjää nostavat yhtiöstään 80 000 € vuodessa. Yhtiöiden nettovarallisuudet ovat erilaisia, joten optimi yhdistelmä on eri.

Esimerkki 1: pieni yhtiö, nettovarallisuus 50 000 €

• Huojennettu osinko mahdollista: 8 % × 50 000 € = 4 000 €
• Suositus: 40 000 € palkka + 4 000 € huojennettu osinko + 36 000 € ansiotulo-osinkoa tai lisäpalkkaa.
• Lisäpalkka on usein järkevin, koska se on yhtiölle vähennyskelpoinen, vaikka oma marginaaliveroaste nouseekin.

Esimerkki 2: kasvanut yhtiö, nettovarallisuus 500 000 €

• Huojennettu osinko mahdollista: 8 % × 500 000 € = 40 000 €
• Suositus: 40 000 € palkka + 40 000 € huojennettu osinko = 80 000 € nostot.
• Tämä on lähes optimaalinen yhdistelmä. Efektiivinen kokonaisverokanta jää usein 20–25 %:iin.

Esimerkki 3: vakiintunut yhtiö, nettovarallisuus 2 000 000 €

• Huojennettu osinko mahdollista: 8 %:n raja antaa 160 000 €, mutta osakaskohtainen 150 000 €:n vuosiraja tulee vastaan.
• Suositus: Tällä tasolla 80 000 € voidaan nostaa kokonaan huojennettuna osinkona, palkkaa ei välttämättä tarvita lainkaan ansiotulopuolelta katsoen. Käytännössä jos yrittäjä haluaa kerryttää lakisääteisiä etuuksia (sairauspäivärahat), kannattaa silti nostaa hieman palkkaa.

Milloin pelkkä palkka on parempi kuin osingon yhdistelmä?

Yhdistelmä ei ole automaattisesti paras kaikille. Pelkkä palkka voi olla edullisempi tilanteissa:

• Yhtiön nettovarallisuus on hyvin pieni (alle 30 000 €), huojennetusta osingosta saatava etu jää marginaaliseksi.
• Yhtiö on alkuvaiheessa ja voittovaroja halutaan jättää yhtiöön kasvuinvestointeja varten.
• Yrittäjän ansiotulotarpeet ovat suuret (esimerkiksi asuntolainan lyhennys) ja palkka antaa paremman cash flow -näkymän kuin osinko, joka maksetaan vain kerran tai kahdesti vuodessa tilinpäätöksen jälkeen.
• Yrittäjä haluaa kerryttää lakisääteisiä etuuksia. Sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat ja työttömyysturva (jos yrittäjälle vapaaehtoinen) perustuvat osittain palkkaan, eivät osinkoon.

YEL-työtulo on oma kysymyksensä

Yrittäjälle YEL-vakuutus on pakollinen, ja YEL-työtulo määrittää eläkkeesi sekä useimmat sosiaaliturvaetuuksesi. YEL-työtulo on **eri asia kuin palkka**, se on yrittäjän työpanoksen realistinen arvo, jonka sopivat yrittäjä ja eläkevakuutusyhtiö.

Käytännössä YEL-työtulo kannattaa pitää realistisena oman työpanoksen arvon mukaisena, vaikka palkkaa nostaisit vähän. Liian matala YEL-työtulo voi tuoda lyhyellä aikavälillä säästöä YEL-maksuissa, mutta heikentää eläkettäsi ja sairauspäivärahaasi merkittävästi, jos joudut sairauslomalle.

Optimoi yhdistelmä, ei vain omaa veroasi

Tärkeä periaate verosuunnittelussa: tarkoituksena ei ole optimoida vain henkilökohtaista verotustasi, vaan kokonaisverotusta sinun ja yhtiön välillä. Lyhyellä aikavälillä voi tuntua houkuttelevalta nostaa mahdollisimman paljon huojennettuna osinkona, mutta jos se jättää yhtiön kassan tyhjäksi tai estää investointeja, voitto ei välttämättä realisoidu pitkällä aikavälillä.

Jokaisen yrittäjän tilanne on omanlaisensa. Verovuoden lähestyessä loppua kannattaa istua kirjanpitäjän kanssa alas ja käydä läpi:

• Yhtiön tulos- ja kassavirtaennuste loppuvuodelle
• Nettovarallisuus ja huojennetun osingon maksimi
• Omat ansiotulot ja niiden marginaaliveroaste
• Mahdolliset YEL-, sairauspäiväraha- ja eläkenäkökulmat

Mandaatin kirjanpitäjät käyvät tämän laskelman asiakkaiden kanssa vuosittain tilinpäätösneuvotteluissa. Voimme myös lukea osinkoverotuksen yleiskuvan kanssasi tai sukeltaa syvälle huojennetun osingon mekaniikkaan sen mukaan, mikä auttaa päätöksessä eniten.

Varaa maksuton tapaaminen verotusasiantuntijan kanssa →